Sanasto

Neuromorfinen laskenta

Mikä on Neuromorfinen laskenta?

Neuromorfinen laskenta on aivojen rakenteesta mallinnettu laitteisto- ja ohjelmistolähestymistapa. Sen sijaan että dataa siirrettäisiin kellojaksoissa erillisen muistin ja prosessorin välillä, keinotekoiset neuronit ja synapsit toimivat rinnakkain ja reagoivat vain tapahtumiin, joita kutsutaan piikeiksi (spikes). Tämä lupaa erittäin pientä energiankulutusta esimerkiksi antureissa tai roboteissa. Tunnettuja tutkimuspiirejä ovat Intel Loihi ja IBM TrueNorth; laaja kaupallinen käyttö on vielä alkuvaiheessa.

Aiheet

laitteisto
tutkimus
energiatehokkuus

Kokeile KI.ordoa

Agentit, työnkulut ja mallit yhdessä työtilassa – maksuton 24 tunnin demo.

Aloita demo

← Kaikki termit

Liittyvät termit

Keinotekoiset neuroverkot (ANN)

Keinotekoiset neuroverkot (ANN) ovat laskennallisia malleja, jotka koostuvat monista kerroksittain järjestetyistä, toisiinsa kytketyistä yksiköistä (”neuroneista”) ja käsittelevät syötteitä painotettujen yhteyksien kautta. Koulutuksen aikana painoja säädetään askel askeleelta esimerkkien avulla, yleensä takaisinkytkennällä (backpropagation). ANN-verkot ovat syväoppimisen perusta, ja ne ovat kuvantunnistuksen, puheentunnistuksen ja suurten kielimallien taustalla. Biologisesta esikuvastaan huolimatta ne toimivat paljon yksinkertaisemmin kuin ihmisaivot.

Syväoppiminen
tekoälyn perusteet
+1

Sovelluskohtainen integroitu piiri (ASIC)

Sovelluskohtainen integroitu piiri (ASIC) on siru, joka on suunniteltu yhteen tiettyyn tehtävään eikä yleiskäyttöiseen laskentaan kuten suoritin (CPU). Tekoälyssä ASIC-piirit räätälöidään neuroverkkojen laskutoimituksiin – esimerkiksi Googlen Tensor Processing Unit -piirit (TPU). Kyseisessä tehtävässä ne toimivat nopeammin ja energiatehokkaammin kuin yleiskäyttöiset sirut, mutta niiden kehittäminen on kallista ja niitä on vaikea mukauttaa uusiin työkuormiin.

Hardware
Chips
+1

Kvanttilaskenta

Kvanttilaskenta hyödyntää kvanttifysiikan ilmiöitä, kuten superpositiota ja lomittumista, ja laskee kubiteilla klassisten bittien sijaan. Suuria nopeusetuja odotetaan tietyissä tehtävissä, kuten molekyylien simuloinnissa, joissakin optimointiongelmissa tai nykyisten salausmenetelmien murtamisessa. Koneet ovat kuitenkin vielä virhealttiita ja niitä käytetään enimmäkseen tutkimuksessa ja pilottihankkeissa (tilanne: lokakuu 2026). Nykypäivän tekoälysovelluksissa kvanttilaskennalla ei ole vielä käytännössä merkitystä.

laitteisto
kvanttifysiikka
+1

Kognitiivinen laskenta

Kognitiivinen laskenta (cognitive computing) on kattotermi järjestelmille, joiden on tarkoitus jäljitellä ihmisen ajatteluprosesseja, kuten kielen ymmärtämistä, päättelyä ja kokemuksesta oppimista, ihmisten päätösten tukemiseksi. Termi tuli laajasti tunnetuksi 2010-luvulla lähinnä IBM Watsonin myötä. Se yhdistää menetelmiä, kuten luonnollisen kielen käsittelyä, koneoppimista ja tiedon esittämistä; nykyään puhutaan useammin tekoälyavustajista tai kielimalleista.

tekoälyn perusteet
päätöksenteon tuki
+1